Heissuli vei ja mukavaa helmikuuta!
Olen jo aikasemmin esitellyt ykkösheppani, Jewelin tässä postauksessa mutta nyt kerron toisesta projetistani, ponista nimeltä Robertino. Mulla ei oo mitään käsitystä Robbien iästä tai rodusta, mutta ei se mitään. Säkä on ehkä jotain 135-140cm mutta se on aika roteva poni niin ei tunnu niin pieneltä. Sen tiedän että se oli esteponina Arizonassa ja sitten se lopetti hyppäämisen joten raippa alkoi viuhumaan, ja sit Robbie tuli koululle. Vaikka R on kuinka söpö ja näyttää ihanalta lasten nallekarhuponilta, sitä se ei oo. Robbie on menevä, kulkee helposti oikein päin, hyppää todella hyvin ja sen laukanvaihdot on jotain maailman hauskinta.
Kun itellä on huono päivä niin hyppään vaan Robbien selkään ja ratsastan sitä, kyseinen poni saa mut aina superhyvälle tuulelle vaikka tuliskin tyhmiä stoppeja niin hymyilen kun Hangon keksi! En tiedä mikä, mutta joku R:ssä on sellanen tekijä. Ratsastaessa poniini on tosi herkkä avuille, hypätessä ideana on vaan pitää hauskaa ja saada turhatkin kiellot pois. Ideana siis on vaan että "fixaan" Robbien toimimattomasta toimivaksi, ja hyvään suuntaan ollaan menossa. Ongelma vaan on ettei mulla hirveen usein oo aikaa ratsastaa Robbieta, kun en osallistu sillä (yleensä) tunneille, kun tiedän mitä selässä pitää tehä milloinkin tässä tapauksessa.
Alla muutamia videoita, eka on siis harjotuskilpailuista kotoa, en jaksanut editoida yhtään joten ekalle esteelle tuli stoppi koska a) jalka ei ollut kunnolla kiinni, b) siihen oli tullu extralankku ja c) mun valmentaja oli siinä vieressä ja Robbie etsii aina mun valmentajaa katseella jos hän on lähellä koska valmentajani on "turva" ponsulle. Muuten rata meni suht hyvin, yhessä hypyssä näkee tollasen ravijutun, se tapahtuu aina kun ollaan tulossa lähelle... ja vikan esteen stoppi oli tyhmä, askel ei ihan natsannu ja tiesin että piiiitkä suora lähestyminen pienellä ponilla ei toimi -> mun olis pitäny ratsastaa paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti